Miten Pikku-Wileniuksesta leivottiin aito Ruda
•
Yhdeksän naista järjesti toukokuun lopulla 2019 rakkaalle ystävälleen huolella salassa pidetyn yllätyksen. Se vaati perusteellista valmistautumista sekä tarkkaa aikataulutusta ja logistiikkaa. Esimerkiksi ruhtinaalliset päivälliset, yöpyjien runsaat aamiaiset sekä juhlajuomat, niin holittomat kuin holillisetkin, järjestettiin etukäteen salaiseen paikkaan, josta ne kuljetettiin myöhemmin vaivihkaa polttarituvalle.
Polttariaamu alkoi osaltani kahden morsiusseppeleen valmistuksella. Yksi otettaisiin käyttöön ”kruunajaisten” yhteydessä ja toinen odotti kosteutettuna iltapäivän ohjelmanumeroita. Kun kaikki oli valmista, kokoonnuimme erään liikuntahallin parkkipaikalla.
Ryhmäliikunnanohjaajana työskentelevä juhlakalu yllätettiin (totaalisesti) kesken tuntinsa, ja hänen tilalleen järjestetty tuuraaja jatkoi siitä, mihin hän oli jäänyt. Sitten pöllämystynyt neiti puettiin tyttären tuomaan ulkoiluasuun ja hänen silmänsä sidottiin.
Reilun puolen tunnin automatkan päätteeksi neiti Wilenius talutettiin korkean pystysuoran kallioseinämän juureen. Side poistettiin tulevan morsiamen silmiltä ja puimme päällemme valjaat. Kavuttuamme kallion huipulle porukkamme äidinkielinero luki päivänsankarille mahtavan kalevalamittaisen eli nelipolvisen trokeen muotoon laatimansa morsiusrunon. Saatuamme lyhyen mutta perusteellisen opastuksen kiipeilyvaljaiden saloihin kaikki halukkaat pääsivät laskeutumaan korkeuksista vuorollaan. Jyrkänteen alla neiti Wilenius kruunattiin virallisesti morsiameksi.
Herkkuvälipalojen ja juhlajuoman jälkeen suuntasimme seuraavalle legille – morsian tietenkin side silmillään. Saavuttuamme polttarituvalle morsian valmisteltiin toiseen haasteeseensa. Tunsimme hänet reippaana ja rohkeana esiintyjänä, joten järjestimme morsiamen iloksi pin-up-kuvaukset, joiden sadosta koostin ainutlaatuisen seinäkalenterin sulhasen huomenlahjaksi.
Kuvaussessiossa meikkauksineen ja vaatteiden vaihtoineen vierähti jokunen tunti, joka kuukaudelle kun tarvittiin vuodenaikaan sopiva kuvansa. Teemoina olivat esimerkiksi klassinen auton pesu pitsitopissa, sortseissa ja korkokengissä, halonhakkuu karvalakissa, -jalkineissa ja bikineissä, kahlaileva kesäneito verhottuna koivuvihtaan sekä sensuelli joulumuori pikkupunaisissaan.
Kuvausten jälkeen oli hirveä nälkä ja päivällisen vuoro. Pitkälle pirttipöydälle aseteltiin juhlava kattaus ihania salaatteja sekä grillattua inkiväärilohta. Silmänruuaksi laitettiin kukkia ja kynttilöitä. Jälkiruokana oli mielettömän kaunis kakku, jonka suklainen kuorrutus oli koristeltu mansikoilla, mustikoilla ja orvokeilla.
Ruokailun, puheiden ja seurustelun päätteeksi oli suomalaiskansallisen perinteen vuoro. Kulkueemme suuntasi rantasaunaan laulaen, kolistellen kattiloita ja pitäen muutenkin kovaa ääntä pahojen henkien karjoittamiseksi. Saunatupa oli koristeltu morsiamen sviitiksi koivun oksin, kynttilöin, kukin ja vanhan rautasängyn ylle viritetyin hunnuin. Mutta ennen saunaa morsiamen piti vielä heittää äijät menemään. Hänen piti kirjoittaa entisten heilojen nimet kiviin, kertoa heistä kaunis muisto ja viskata kivi pitkälle järveen.
Morsiussauna on vanha hääperinne ja siirtymäriitti, jonka avulla morsian valmistetaan tulevaan elämänmuutokseen. Morsian on häiden alla erityisen haavoittuvainen, joten kylvetettäessä hänet taikojen avulla puhtaaksi avioliittoa varten varmistetaan, etteivät pahat henget pääse häneen käsiksi.
Saunan lauteilla odotti morsianta purkillinen suolaa, jauhoja ja kananmunia sekä puhdas valkoinen lakana, jonka päälle oli aseteltu kranssiksi kukkia, yrttejä sekä muutama katajan oksa. Siihen kun istahti, morsian oppi, ettei avioliitossa ole pelkkää iloa ja auvoa vaan myös pisteliäitä päiviä. Morsiussaunan kylvettäjä-seremoniamestarimme oli perehtynyt aihepiiriin ja kertoi rituaalin edetessä, mitä milloinkin tapahtui ja mihin mikäkin loitsu ja taika liittyi. Pääsimme toki kaikki osallistumaan vihtomiseen sekä neuvojen ja ohjeiden antamiseen morsiamelle. Itse kaivoin muististani vihkipastorimme saarnassaan antamat hyvät neuvot 30 vuoden takaa: ”Lihaa säästämättä ja laadusta tinkimättä!”
Saunotus huipentui morsiamen pesuun avioliittoa varten. Vanhat synnit pestiin pois suolalla, ettei vanha suola jäänyt janottamaan. Liittoon tuotiin onnea jauhotuksella ja hedelmällisyyttä kananmunilla. Lopuksi hunajahieronta lisäsi avioelämään pehmeyttä ja makeutta.
Morsiussaunan ja uintien jälkeen pukeuduimme valkoisiin. Kutsuimme näin hyviä henkiä morsiamen suojaksi. Sitten nautimme kauniista kevätyöstä, yöpalasta ja makeista unista.
Huomenlahjakalenterin lisäksi kokosimme ihania muistoja ja kuvia morsiamen sekä polttariporukan yhteisestä historiasta, harrastuksista ja matkoista. Ikuistin muistot sekä polttaripäivästä valikoidut kuvat lopulta yhdessä kustantamaamme morsiuskirjaan. Näin ystävämme muistaa aina, kuinka Pikku-Wileniuksesta leivottiin aito Ruda.
