Espoon Kaitaalla sijaitseva Hannusjärvi on ainoa järvi Etelä-Espoon mantereella. Elina Nuortiellä on ollut satumainen onni saada asua pariviikkoisesta liki 50-vuotiaaksi tuon erämaisen järven rannalla. Hän on katsellut työhuoneensa ikkunasta, miten aurinko maalaa pohjoisrannan puiden latvat kullalla ja purppuralla ja kuinka muuttomatkaltaan palanneet telkät aloittavat karkelonsa keväisin heti jäiden haperruttua. Tuo Hannusjärvelle luonteenomainen lintu kuvittaa myös Nuortien järven suojeluyhdistykselle piirtämää logoa.
Espoon Hannusjärven suojeluyhdistyksen perustivat kaikki Hannusjärven rannalla ympärivuotisesti asuvat perheet yhdessä vuonna 1998. Yhdistyksen tarkoitus on varmistaa, että Hannusjärvi säilyy elinvoimaisena tuleville sukupolville muun muassa pyrkimällä säilyttämään järven pohjoisrannan rakentamattomana sekä länsipäädyn luonnonmukaisena viheralueena.
Suojeluyhdistyksen kymmenvuotisen taipaleen kunniaksi päätettiin vuonna 2006 kustantaa kirja Hannusjärvi – hetkiä, kerroksia, elämää. Kuten järven suojelutyö myös kirjan teko perustui vahvaan talkoohenkeen ja yhteiseen tekemiseen. Nuortie yhdistyksen sihteerinä vastasi projektin koordinoinnista sekä teoksen kuvituksesta, taitosta ja ulkoasusta. ”Kirjan tekeminen kuten Hannusjärven suojelu ovat olleet vaativaa mutta erittäin palkitsevaa vapaaehtoista työtä ympäristömme hyväksi,” kiitti suojeluyhdistyksen silloinen puheenjohtaja Jarmo Lehtelä kirjassa kaikkia sen luomisprosessissa mukana olleita.
Opuksessa kerrotaan Hannusjärven viimeisen jääkauden jälkeisistä vaiheista, silokallioista ja Litorinameren aikaisista rantakivikoista sekä seudulla eläneistä ihmisistä 1000-luvulta eteenpäin. Nykyisten asukkaiden isovanhempien ja vanhempien muisteluista ja valokuva-albumeista löytyi mielenkiintoista aineistoa sotien jälkeisestä elämästä järven läheisyydessä. Teoksessa otetaan esille paitsi se, miten luonto ja luonnonläheisyys vaikuttavat ihmisen hyvinvointiin ja terveyteen, myös se, miten monenlaisia tutkimuksia ja toimenpiteitä vesistön suojelutyöhön liittyy.
Kirjan arvioi Luontokuva-lehdessä Markku Saiha: ”Kirja Hannusjärvi on kaikella tapaa virkistävä tuttavuus” ja ”Kirjan työrukkasena toiminut Elina Nuortie on kuvan ammattilainen ja se näkyy lopputuloksessa.”










